"valheet hymyni takaa"

Puen jälleen maskin ylleni.
Sen alle piilotan pahan oloni ja itseni.
Älä vain katso minun sisimpääni.
Silmistäni et näe sitä kipua, olen opettanut ne valehtelemaan.
 

"Älä ole sinä enää"
Paperi T'n Jay Z biisistä olen löytänyt itselleni mantran, jota hoen luodessani kuortani.
Vaihe vaiheelta alan rakentaa suojaavaa kerrosta kasvoilleni.
Se ylläni minä peittoan itseni toiseksi.
Harvoin kuljen missään ilman tuota kuorta.
Pakotan hymyn kasvoilleni ja taas olen menossa.
En ole minä enää.

"Miten sä jaksat olla aina niin hyvällä tuulella?"
Niimpä.
Miten jaksan joka ikinen päivä peittää nuo tunteet ja hymyillä, vaikka sisimpäni haluaa itkeä, viiltää, huutaa, lyödä ja olla olematta olemassa.
"Sun hymy saa mut aina hyvälle tuulelle"
Hyvä.
Se on tarkoituskin.
Tarkoitukseni on saada muut tuntemaan hyvää oloa tuon kuoren ja teeskennellyn hymyn ja ilon avulla.
Koska kaikki muut merkkaavat minulle enemmän kuin minä itseni olen ikinä kenellekään merkannut.
"Sä oot niin vahva!"
Ei.
Olen heikko, mutta selviän kaikesta.
Usko pois, en haluaisi selvitä enää yhdestäkään päivästä.
Mutta jokin pakottaa minut olemaan täällä.
Jokin ei anna minun lähteä, vaikka kuinka yrittäisin.

Etsin aikaa jokaiselle ihmiselle, haluan nähdä heidän ilonsa minun valheitteni kautta.
Ehkä joskus osaan valehdella niin hyvin, että uskon itsekin olevani kunnossa.